”Supermaallikkoa” kiinnostaa kirkon hallinto

Kotkalainen Minni Kuisma valittiin toiselle kaudelle kirkolliskokoukseen. Vaikuttamistyö jatkuu myös hiippakuntavaltuustossa. Byrokratian karsiminen on hänen ykköstoiveitaan.

Teksti ja kuva Elina Valtonen

Kotkalainen Minni Kuisma tituleeraa itseään ”supermaallikoksi”. Neljä vuotta kirkolliskokouksen jäsenenä on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Kun Kuisma avaa suunsa, on selvää, että hän on kirkollisen koneiston toiminnasta hyvin perillä.

Äkkiseltään puisevalta ja sekavalta vaikuttavan hallinnon parissa työskentely selvästi innostaa häntä.

– Menneet neljä vuotta ovat olleet mielenkiintoisia.

Kuin eduskunnassa

Kirkolliskokousta verrataan usein Suomen eduskuntaan. Kuisman mukaan vertaus on siksi osuva, että työskentely kirkolliskokouksessa on valiokuntineen ja mietintöineen hyvin samanlaista kuin eduskunnassa.

– Aloitteista käydään lähetekeskustelu, jonka jälkeen ne ohjataan johonkin valiokuntaan käsiteltäväksi. Usein on selkeää, mihin valiokuntaan asia etenee, mutta ei aina.

Kaikki kirkolliskokouksen edustajat nimetään johonkin valiokuntaan. Kuisma itse toivoi neljä vuotta sitten pääsevänsä hallintovaliokuntaan, ja pääsi.

Hallintovaliokunta linjaa esimerkiksi kirkolliskokouksen työjärjestyksestä, mutta Kuisma kertoo käsittelyyn tulleen myös kiusaamiseen liittyvä aloite.

Kirkon koneisto on nykyisellään liian raskas. Paikallisesti voidaan toimia hyvin nopeasti, kuten esimerkiksi Kotkassa Ukrainan sodan alettua.

Asioita voi hautautua

Kaikilla edustajilla on oikeus tehdä kirkolliskokoukseen aloitteita. Kuisma sanoo olleensa mukana muun muassa kirkon tilastoinnin vähentämiseen liittyneessä aloitteessa.

–Työntekijät käyttävät tilastointiin paljon työaikaa, mutta onko se kaikki merkityksellistä?

Valiokunnat tuottavat aloitteista mietintöjä, joissa asiaan on esitettävä jonkinlainen ratkaisu perusteluineen. Asia voidaan myös jättää raukeamaan. Mietinnön jälkeen asia siirtyy kirkkohallitukselle, joka tekee siitä esityksen ”saliin”, eli varsinaiseen kirkolliskokoukseen.

– Harvoin on mitään takarajaa, mihin mennessä kirkkohallituksen pitäisi asia käsitellä. Asioita voi hautautua. Niiden perään voi kysellä kyselytunnilla.

Raskaan koneiston uudistamista

Seuraavan nelivuotiskauden aikana Kuisma toivoo, että kirkon hallintorakenteen uudistaminen pääsisi vauhtiin.

– Kirkon koneisto on nykyisellään liian raskas. Paikallisesti voidaan toimia hyvin nopeasti, kuten esimerkiksi Kotkassa Ukrainan sodan alettua.

Kuisma kertoo, että viime kesänä voimaan tulleen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uusiminen sitoi paljon kirkolliskokouksen resursseja. Kun lakiuudistus on saatu pois alta, voidaan alkaa miettiä, kuinka isoa uudistusta hallintoon tehdään.

– On esimerkiksi pohdittu, pitäisikö kiinteistöt keskittää isomman systeemin alle. Kaikissa seurakunnissa kiinteistöosaamista ei ole, ja seurakunnat voisivat silloin keskittyä ydinosaamiseensa. 

Myös tasa-arvoisesta avioliitosta hän ennakoi esityksen tulevan kirkolliskokoukseen.

Kuisma ei vielä tiedä, mihin valiokuntaan hän seuraavan kauden aikana sijoittuu. Hän jatkaisi mielellään hallinnossa.

– Ajattelen edustavani tavallista seurakuntalaista sekä omaa ikäluokkaani. Minulla on ote käytännön haasteista ja seurakunnan arjesta. Kirkko voisi olla vielä rohkeammin esillä.

Minni Kuisma

• 42-vuotias kotkalainen.
• Työskentelee Kotkan kaupungin nuorisotyön yksikössä.
• Aloittaa toisen kautensa kirkolliskokouksen maallikkoedustajana sekä Mikkelin hiippakunnan hiippakuntavaltuustossa.
• Harrastaa retkeilyä.

Kirkolliskokous

• Kirkon ylin päättävä elin, kirkon ”eduskunta”.
• Päättää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppia ja kirkon työtä koskevista keskeisistä linjauksista. Se päättää myös kirkon hallinnosta ja taloudesta.
• Se muokkaa kirkkolain sisällön ja tekee esitykset eduskunnalle, joka hyväksyy tai hylkää ne.
• Koostuu maallikkoedustajista ja pappisedustajista. Edustajat valitaan vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja papit.
• Kokoontuu kahdesti vuodessa. Toimikausi kestää neljä vuotta.

Hiippakuntavaltuusto

• Hiippakunnissa on kaksi hallintoelintä: tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto.
• Valtuusto koostuu maallikko- ja pappisjäsenistä.
• Vahvistaa tuomiokapitulin tilinpäätöksen ja hyväksyy toimintakertomuksen ja -suunnitelman.
• Voi tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle.
• Kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa. Toimikausi kestää neljä vuotta.