Jumalanpalvelukset

Jumalanpalvelus on seurakunnan yhteinen kokoontuminen, jossa rukoillaan, lauletaan ja luetaan Raamattua.

Messu on jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista.

Sanajumalanpalvelus on jumalanpalvelus, jossa ei ole ehtoollista.

Messua johtava pappi on liturgi. Hän aloittaa messun ja usein myös lukee saarnan. Yleensä messuissa on mukana toinenkin pappi, avustava pappi. Hän saattaa esimerkiksi lukea esirukouksen.

Kanttori vastaa messun musiikista. Mukana voi olla muitakin esiintyjiä.

Suntio on valmistellut kirkon messua varten muun muassa laittamalla alttarille oikeanväriset tekstiilit. Hän myös avustaa pappia messuasusteiden pukemisessa.

Messussa voi olla avustajina seurakunnan vapaaehtoisia tai vaikkapa isosia ja rippikoululaisia. Avustajat voivat esimerkiksi lukea tekstejä, sytyttää kynttilöitä tai kerätä kolehtia.

Messuissa noudatetaan tiettyä järjestystä eli kaavaa. Voit seurata etenemistä virsikirjan loppupuolelta, harmailta sivuilta. Sinne on myös merkitty tähdellä * kohdat, joissa seurakuntalaiset nousevat seisomaan.

Messukaava koostuu virsistä, synnintunnustuksesta, Raamatun teksteistä ja saarnasta, uskontunnustuksesta, esirukouksesta, kolehdista, Isä meidän -rukouksesta ja ehtoollisesta.

Kirkon seinällä on taulu, johon on merkitty, mitkä virret tilaisuudessa lauletaan. Virret lauletaan siinä järjestyksessä, missä ne on merkitty tauluun, ylimmästä aloittaen. Yksi taululla olevista numeroista on yleensä synnintunnustuksen numero.

Virret ovat laulettuja rukouksia tai uskosta kertovia lauluja. Ne ovat seurakunnan yhteinen tapa ilmaista itseään. Jokainen saa laulaa mukana, laulutaidosta riippumatta.

Messussa luetaan yhteen ääneen synnintunnustus, uskontunnustus ja Isä meidän -rukous.

Synnintunnustus on useimmiten valmis teksti, joka on virsikirjassa. Synnintunnustusten numerot ovat 700-alkuisia. Syntien tunnustaminen tapahtuu messun alussa. Syntien tunnustamisen jälkeen pappi antaa synninpäästön.

Uskontunnustus lausutaan yhteen ääneen saarnan jälkeen. Myös uskontunnustus löytyy virsikirjasta, sen viimeisiltä sivuilta. Uskontunnustus luetaan seisten.

Isä meidän -rukous luetaan ennen ehtoollista. Rukouksen sanat ovat virsikirjan viimeisillä sivuilla.

Raamatusta luetaan yleensä kolme tekstiä: lukukappaleet Uudesta ja Vanhasta testamentista sekä evankeliumiteksti.

Evankeliumiteksti luetaan ennen saarnaa, ja evankeliumi kuunnellaan seisten. Sen jälkeen voidaan istua kuuntelemaan saarnaa. Saarnan aihe liittyy evankeliumitekstiin, se usein ikään kuin tulkkaa tekstiä tai kertoo, miten evankeliumi liittyy nykyaikaan.

Esirukouksessa seurakunta rukoilee yhdessä tärkeiden asioiden puolesta. Rukouksessa muistetaan usein koko kirkkoa, yhteiskuntaa, nimikkolähettejä ja kaikkia kärsiviä ihmisiä. Rukoilemme myös toistemme puolesta.

Esirukouksessa muistetaan lisäksi hautaan siunattuja, kastettuja tai avioliittoon aikovia seurakuntalaisia. Hautaan siunattujen seurakuntalaisten ja kastettujen lasten nimet luetaan sinä sunnuntaina, joka on hautajaisten tai ristiäisten jälkeen. Nimet luetaan vain, jos siihen on annettu suostumus.

Jos sinulla on oma asia, jonka puolesta haluaisit koko seurakunnan rukoilevan, voit jättää esirukouspyynnön. Lomakkeella voit valita, missä kaikissa kirkoissa haluat rukouksesi luettavan.

Kolehti on seurakuntalaisen mahdollisuus antaa uhrilahja eli rahalahjoitus. Raamatussa kehotettiin auttamaan puutteessa olevia ja tämän vuoksi messussa kerätään kolehti. Ennen sen keräämistä pappi kertoo, mihin kohteeseen rahaa kerätään.

Kolehtiin osallistuminen on vapaaehtoista. Rahaa ei ole pakko antaa eikä lahjoituksen määrällä ole väliä.

Kolehdin keräämisen aikana lauletaan virsi. Joskus kolehti voidaan kerätä myös messun jälkeen kirkon ovella, kun seurakuntalaiset poistuvat kirkosta. Kotka-Kymin seurakunnassa kolehdin voi maksaa myös MobilePaylla. Ohjeet ovat näkyvillä kirkoissa.

Ehtoollinen on messun huippukohta. Ehtoollisella syödään leipä ja juodaan viini, jotka ovat Kristuksen ruumis ja veri. Ehtoollisella Jumala on itse läsnä.

Ehtoollisen valmisteluun kuuluu rukouksia ja lauluja, jotka pappi johtaa. Kun ehtoollinen on valmis nautittavaksi, pappi kutsuu alttarille. Usein kirkon käytävälle muodostetaan jono ja alttarille siirrytään, kun paikkoja vapautuu. Alttarille polvistutaan, jos pystyt.

Ehtoollisen jakajat antavat ensin leivän eli öylätin sinulle käteen. Sitten saat ehtoollisviiniä pieneen pikariin. Joskus ehtoollista voidaan jakaa niin, että leipä kastetaan viiniin. Kotka-Kymin seurakunnassa kaikki ehtoollisleivät ovat gluteenittomia. Alkoholitonta viiniä saa pyydettäessä.

Lapset saavat tulla ehtoolliselle yhdessä vanhemman tai kummin kanssa. Rippikoulun jälkeen ehtoolliselle saa tulla itsenäisesti.

Jos et halua ehtoollista, voit silti tulla alttarille ja pyytää siunausta. Siunauksen voi pyytää myös lapselle.

Kun olet saanut ehtoollisen, voit nousta ja kiittää esimerkiksi kumartamalla tai tekemällä ristinmerkin. Sen jälkeen voit palata takaisin penkkiin.

Monesti messun jälkeen seurakuntalaiset kutsutaan kirkkokahville. Messun lopussa pappi kertoo, onko kahvia tarjolla ja missä sitä tarjotaan. Kahvin tai teekupin äärellä voi keskustella muiden seurakuntalaisten kanssa ja tutustua uusiin ihmisiinkin. Joskus kahveilla voi olla pientä ohjelmaakin, kuten puheenvuoroja tai musiikkia.