Kotkan kirkko

Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko on punatiilinen. Arkkitehdin mukaan se edusti ”uuden aikaista goottilaista tyyliä” ja oli rakennettu rappaamattomista tiilistä sementtilistakoristeilla, jotka jäljittelevät hietakiveä.

Kirkossa on päätytorni, ja rakennuksen neljää kulmaa pyöristävät pyöreät porrashuoneet. Kirkkotila jakaantuu kolmeen laivaan, joita poikkilaiva katkaisee. Kirkko on siis latinalaisen ristin muotoinen.

Kirkon torni on n. 54 metriä korkea. Risti on puurunkoinen ja päällystetty kuparipellillä sekä varustettu takorautaisilla koristeilla, joiden päässä on kuparipallot. Risti on muodoltaan ilmeisesti miekkaristi, joka oletettavasti sai muotonsa saksalaisen ritarikunnan miekasta.

Kirkon kuori-ikkunat ja sivuilla olevat rosetti-ikkunat ovat maalattua lasia. Ne jäljittelevät viiniköynnöksiä ja ruusuja. Toisessa ikkunassa on Agnus Dei, Jumalan Karitsa ja toisessa Pelikaani, joka syöttää poikasiaan omalla verellään. Lasimaalausikkunat ja ruusuikkunat ovat kuusimetriset ja yli 2 000 lasipalasta kootut.

Sisustuksessa on runsaasti taidokkaita puuleikkauksia ja sorvauksia.

Kotkan kirkon urut on rakentanut Urkurakentamo Martti Porthan Oy. Barokkiurut vihittiin käyttöön adventtina 1998.

Ne edustavat saksalaisen urkumestarin Gottfried Silbermannin luomaa rakennusperinnettä. Urut noudattavat Silbermannin vuonna 1714 rakentamien Freibergin tuomiokirkon pääurkujen ratkaisuja.

Uruissa on 44 äänikertaa. 

Kirkon alttaritaulu on asetettu paikoilleen vuonna 1900. Taulun on maalannut Pekka Halonen. Halonen sai itse päättää taulun aiheen.

Taulun nimi on Tietäjien kumarrus (Kuninkaitten kumarrus), ja sen aiheena on itämaan tietäjien Jeesus-lapselle osoittama kunnioitus. Pekka Halonen totesi: ”Mieluimmin tahtoisin nähdä alttarilla maalattuna sopusointua ja rauhaa, jota Kristus opetti, kuin julmia väkivallan jälkiä.”

Halosen kerrotaan maalanneen tauluun tunnettujen aikalaistensa kasvoja. Yhden tietäjän kasvot ovat tiettävästi kirjailija Juhani Ahon, Neitsyt Marian mallina oli taiteilijan vaimo Maija Halonen.

Taulun kehykset ovat tyyliltään uusgoottilaiset, materiaalina tammipuu ja osittain ootrattu mäntypuu.

Vuonna 1999 valmistui kirkon peruskorjaus. Korjaus- ja kunnostustyöt kestivät 11 vuotta. Peruskorjauksessa rakennukselle palautettiin alkuperäinen asu.

Sisäremonttiin kuului kirkon puhdistaminen ja alkuperäisten värien palauttaminen. Kirkossa tehtiin ootrauksia ja runsaita kultauksia. Saarnastuolista, penkeistä ja muista puuosista kuorittiin pois harmaat maalikerrokset, jotka olivat 1960-luvulta. Maalipinnoista ja kultaustöistä vastasi konservaattori Seija Miettinen. Töiden suunnittelijoina olivat kotkalaiset arkkitehdit Juhani Randén ja Ulla Hovi.

Olli Poijärvi avustajineen entisöi alttaritaulun vuonna 1998.

Vuonna 2012 valmistui tornikellon kunnostustyö.

Vuonna 2023 kirkossa aloitettiin perusteelliset korjaustyöt. Remontissa on uusittu mm. ulkopuolen tiiliverhoilun vaurioituneita osia sekä sisätilojen seinäpinnat. Myös kirkon tornin miekkaristi kunnostettiin. Peruskorjaus on vielä kesken.

Kirkon satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1998 hankittiin uudet kirkkotekstiilit. Ne suunnitteli tekstiilitaiteilija Raija Rastas ja valmisti Suomen Käsityön Ystävät ry. Tekstiileissä on runsaasti meren symboliikkaa.

Kotkalainen tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäki lahjoitti kotikirkolleen vihkiryijyn.