Ikäkriisi?

Kolmekymmentä ja risat. Tämä kuvaus on pätenyt kymmenen vuotta; vaan ei enää. Havahduin alkuvuodesta siihen, että en ole enää hyvällä tahdollakaan nuori aikuinen. Tämä pisti miettimään: Mitä haluan tehdä nyt ja missä näen itseni, kun seuraava vuosikymmen lähestyy?

Seurauksena aloin muuttaa rutiinejani. Olen tehnyt hyödyllisistä rutiineista helppoja ja ei hyödyllisistä hankalia. Näiden myötä mm. liikunta on lisääntynyt merkittävästi, ruokavalio on muuttunut terveellisemmäksi ja kännykällä viettämäni aika on vähentynyt. Elämäntilanteeni vuoksi minulla on ollut tähän mahdollisuus, mistä olen todella kiitollinen. Hyviä vinkkejä sain mm. James Clearin kirjasta: ”Pura rutiinit atomeiksi”.

Kulunut vuosikymmen oli mahtava. Kolmikymppisenä minusta tuli isä, omakotitaloasuja ja ammatillista kasvua tapahtui aika tavalla. Löysin myös uusia harrastuksia ja muutama vanha teki paluun. Saa nähdä mitä tuleva vuosikymmen tuo tullessaan. Rukoilen siunausta siihen sinulle ja itselleni.

Ville Holopainen
Kirjoittaja työskentelee Haminan seurakunnassa kasvatuksen pappina.

Tuolin päällä kuluneet varsikengät.
Kuva: Sanna Krook.